Tilintarkastusvelvollisuus

Lähtökohtaisesti kaikki kirjanpitovelvolliset yhteisöt ja säätiöt ovat tilintarkastusvelvollisia. Velvollisuuteen valita tilintarkastaja vaikuttavat muun muassa yhteisön koko ja yhteisömuoto. Velvollisuus voi tulla lainsäädännöstä tai yhteisön omista määräyksistä. Poikkeuksena ovat kaikkein pienimmät yhteisöt (säätiöitä lukuun ottamatta). 

Tilintarkastaja voidaan tilintarkastuslain 2:2 §:n perusteella jättää valitsematta yhteisössä, jossa on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella täyttynyt enintään yksi seuraavista

• taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
• liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai
• palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Mikäli päättyneellä tilikaudella (riippumatta edellisestä tilikaudesta) ylittyy enemmän kuin yksi edellä mainituista raja-arvoista, muuttuu yhteisö tilintarkastusvelvolliseksi ja yhteisön on valittava tilintarkastaja tilintarkastamaan hallintonsa, kirjanpitonsa ja tilinpäätöksensä.

Vaikka yhteisö olisikin tilintarkastuslain perusteella vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta, on se tilintarkastusvelvollinen, mikäli yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä on näin määrätty.

Myös yhteisömuodolla on merkitystä tilintarkastusvelvollisuuden kannalta.

• Yksityiset elinkeinonharjoittajat, eli niin sanotut toiminimet, eivät ole tilintarkastusvelvollisia.
• Osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta kuuluvat lähtökohtaisesti tilintarkastusvelvollisuuden piiriin.
• Säätiöt ovat aina tilintarkastusvelvollisia.
• Asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos tilintarkastuslain rajat ylittyvät, tai jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa.
• Yhdistykset ovat lähtökohtaisesti tilintarkastusvelvollisia.

Sellaisissa yhteisöissä on aina valittava tilintarkastaja, joiden pääasiallinen toimiala on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja joilla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa. Tällainen ns. holdingyhtiö voi olla esimerkiksi konsernin emoyhtiö.