Kirjanpitäjän/tilitoimiston velvollisuudet ja vastuut
Kirjanpitäjän työtä – myös neuvontaa – ohjaavat sellaiset periaatteet, kuten puuttumisvelvollisuus, tarkkailuvelvollisuus, selvitysvelvollisuus sekä pidättäytymis- ja irtaantumisvelvollisuus. Kirjanpitäjä on velvollinen noudattamaan hyvää kirjanpitotapaa ja pysymään ajan tasalla alaa koskevasta lainsäädännöstä. Kirjanpitäjällä on taloudellinen ja rikosoikeudellinen vastuu tekemästään työstä.
Yhä useammin yrityksen taloushallinto ja kirjanpito on jaettu yrityksen ja tilitoimiston kesken. Asiakas saattaa hoitaa tiettyjä osa-alueita (osakirjanpitoja) omassa järjestelmässään, josta on liittymä tilitoimiston kirjanpitojärjestelmään tai tilitoimisto ja asiakas käyttävät samaa pilvipalvelujärjestelmää siten, että asiakas hoitaa ja vastaa itse tietyistä toiminnoista (osakirjanpidoista).
Kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu ei kuitenkaan vähene taloushallinnon työnjakoratkaisujen ja niistä laadittujen sopimusten perusteella. Mikäli taloushallinnon ammattilainen havaitsee, että maksu- tai muut liiketapahtumat eivät luonteeltaan vastaa niiden todellista sisältöä eikä niiden perusteella toteuttava kirjanpito johda oikeansisältöiseen tilinpäätökseen, asiaan on puututtava. Jos kirjanpitäjä taloushallinnon ammattilaisena havaitsee esimerkiksi epäsuhdan maksetun palkan ja suoritettujen kilometrikorvausten välillä, asiasta on syytä pyytää selvitystä. Vaikka kirjanpitovelvollisella on oikeus päättää siitä, miten liiketapahtuma kirjataan, kirjanpitäjä ei vapaudu rikosvastuusta kirjatessaan tietoisesti väärin kirjanpitovelvollisen määräyksestä. Asiakkaan ohjeiden noudattaminen ei ole peruste rikkoa lakia.
Kirjanpitäjä kantaa rikosoikeudellisen vastuun, jos hän vajavaisin tiedoin ja kirjausratkaisut lopulta itse tehden yrittää toteuttaa kirjanpitoa. Vastuu on kirjanpitäjällä myös niissä tilanteissa, joissa asiakas antaa selvityksen epäilystä herättäneistä liiketapahtumista ja niiden luonteesta, mutta kirjanpitäjä ei voi ammatillisen harkintansa perusteella pitää tätä selvitystä luotettavana. Vastuu siis jää, vaikka kirjanpitäjä selvityksen saisikin, mutta ei voi pitää sitä luotettavana.
Kirjanpitäjä kantaa henkilökohtaisen vastuun tekemistään ratkaisuista myös työnjohdon alaisuudessa. Mikäli tilitoimiston johto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, tilitoimisto voi joutua oikeushenkilönä rangaistusvastuuseen rikoksesta
Tilitoimisto ei voi tehdä tietoisesti väärää ratkaisua, vaikka asiakas kirjallisesti ilmoittaa ottavansa asiasta vastuun. Rikosoikeudellisen vastuun vuoksi alan yleisiin sopimusehtoihin (TAL2023) on lisätty uusi purkuperuste:
” asiakas kieltäytyy noudattamasta tilitoimiston kirjausohjeita tilanteessa, josta voi seurata rikos- tai siviilioikeudellisia seuraamuksia osapuolille. Tätä ehtoa sovelletaan, vaikka kyse olisi vain osapuolten erilaisesta tulkinnasta lain, määräyksen, suosituksen tai ohjeen sisällöstä tai merkityksestä, kuten esimerkiksi tulojen ja niihin kohdistuvien menojen jaksottamisesta, varojen ja velkojen arvostamisesta kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä tai kulujen vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.”
Toimeksiantosopimuksen purkaminen tulee pohdittavaksi myös silloin, kun asiakas ei toimita kaikkia tositteita tilitoimistoon.